Renseignement II : " N'attendez pas le dernier moment ! "

Kaikkihan ne ranskalaisen byrokratian tietää. Homma kestää ja lehmän hermot tarvitsee. Mutta auta armias, kun ranskalainen käskee kiirehtimään, silloin on parasta panna töpinäksi! Kuten olisi pitänyt tajuta jo nettisivujen patistaessa asunnonmetsästykseen.

Ole ajoissa!

Olin hakenut epätoivoissani pari viikkoa nurkkaani Bordeaux'sta kököttämällä myöhään yöhön sellaisilla sivuilla kuin Appartager.com tai Easy-Coloc. Ei ollut lykästänyt, koska en ole raaskinut "tuhlata" rahojani sivujen tarjoamaan ylennykseen "Membre privilegié":ksi, joka pystyy lähettämään jokaiselle ilmoittajalle viestin, josta jopa näkyy mitä siinä sanotaan! Tavallinen rivi-ilmoittaja voi vain toivoa, että haun kohde, asunnontarjoaja tai -etsijä, kokee hänen ilmoituksensa kiinnostavaksi.

Eräs membre privilegié -kaveri, joka kirjoitti melko huolimattoman oloista tekstiä, otti minuun yhteyttä, ja koska ei ollut enää varaa nyrpistellä vastasin ja sain hänet Skypen päähän tänä iltana. Nyt näyttää siltä, että olen Bordeaux:ssa jo syyskuussa. Jopas tämä muuttuu jännittäväksi.

Renseignement I : Kun ahdistus iskee, puhelin auttaa

Soitin viimein Bordeaux'n kv-palveluihin, koska sähköpostiin ei vastattu. Oikein virkistävä puhelu: Yksinkertaiset lauseeni menivät päin mäntyä, sihteerin kysyessä " quel université ? " tarkoittaen tietysti kotiyliopistoani vastasin avuliaasti " Université de Michel de Montaigne Bordeaux trois " mutta asia tuli ymmärretyksi. Konekivääritahtinen anteeksipyytävä selitys meni sen verran ohi, että siihen oli vain vastattava " ... D'accord. " Sähköpostiini tipahti saman tien hyväksymiskirje.

Sitten olisi huolehdittava asunnosta (soitanko CROUS:iinkin?), kielitaidon kehittämisestä Liègen kielikurssilla, matkoista sinne sekä pohdittava, mitä teen elokuun 21. päivästä syyskuun puoliväliin.

Kirotessani hitaita ranskalaisia olen tyystin unohtanut täällä kotomaassa sellaisen pikkujutun kuin Jyväskylän yliopiston apurahan hakemisen - tai hyväksymisen. Koska takaraja oman vaihtoni alkuun nähden menee melkein kuukauden päähän, huolestun nyt vaihteeksi siitä, riittävätkö varat matkailuun. Kun en haluaisi lentää, etenkään eettisesti rikollisen halvalla.

Suuntaviittoja ou : vers les chemins de fer, de mer, de Montaigne

Kas niin, blogi on luotu. Tehtävänäni on kertoa kiinnostuneille (oppimis-)kokemuksistani vuoden kestävässä Erasmus-opiskelijavaihdossa Bordeaux'ssa. Toivottavasti sinne Ranskaan asti pääsen. Kerron lisää, kunhan asiat varmistuvat.