Renseignement I : Kun ahdistus iskee, puhelin auttaa

Soitin viimein Bordeaux'n kv-palveluihin, koska sähköpostiin ei vastattu. Oikein virkistävä puhelu: Yksinkertaiset lauseeni menivät päin mäntyä, sihteerin kysyessä " quel université ? " tarkoittaen tietysti kotiyliopistoani vastasin avuliaasti " Université de Michel de Montaigne Bordeaux trois " mutta asia tuli ymmärretyksi. Konekivääritahtinen anteeksipyytävä selitys meni sen verran ohi, että siihen oli vain vastattava " ... D'accord. " Sähköpostiini tipahti saman tien hyväksymiskirje.

Sitten olisi huolehdittava asunnosta (soitanko CROUS:iinkin?), kielitaidon kehittämisestä Liègen kielikurssilla, matkoista sinne sekä pohdittava, mitä teen elokuun 21. päivästä syyskuun puoliväliin.

Kirotessani hitaita ranskalaisia olen tyystin unohtanut täällä kotomaassa sellaisen pikkujutun kuin Jyväskylän yliopiston apurahan hakemisen - tai hyväksymisen. Koska takaraja oman vaihtoni alkuun nähden menee melkein kuukauden päähän, huolestun nyt vaihteeksi siitä, riittävätkö varat matkailuun. Kun en haluaisi lentää, etenkään eettisesti rikollisen halvalla.