Katastrofialttiina

Viikon päivät olo on kääntynyt väliin hyvin surkeaksi, mutta silti kevät tekee tuloaan tännekin. Uusi lukukausi jatkuu nyt kolmatta viikkoa, ja hommien pitäisi loksahtaa nyt kohdilleen. Summaan ensin lyhyesti viime aikojen törttöilyt (kiva kun en koskaan kerro hyviä uutisia).

Viikonloppuna jouduin vuoteenomaksi juotuani pahaa kahvia (varmasti myrkkyä) ja syötyäni lihaa (kasvissyöjänä kaunihimpaa). Maanantain vain hortoilin hämmentyneenä nukuttuani kahvin takia edellisenä yönä minimaalisen vähän, ja tiistaina heräsin niska niin kipeänä, etten pystynyt kääntämään päätä yhtään vasemmalle. Keskiviikkona (sateessa) kaaduin pyörällä ja sain mustelman leukaani. Tänä iltana teatterissa (TNBA:n Blackbird, vähäeleinen pedofilia-aiheinen vientituote) meidät hätistettiin sireenein ulos, ja kymmenien minuuttien ulkona odottelun, sisäänpääsyn ja ahtaissa käytävissä venailun jälkeen välikohtausta ei selitetty mitenkään. Esityksessä väsytti niin, että melkein nukahdin penkkiin - täytyi sulkea silmät jaksaakseen kuunnella. Teatteriyleisö suhtautui melko hilpeästi ja korrektisti.

Viime viikon kylmyys hellitti ensin harmaan sateen tieltä; tänään saatiinkin jo kirkasta aurinkoa aamusta alkaen, ihmiset vähensivät oitis vaatetta ja siirtyivät terasseille rupattelemaan. Kylmt bordelaisit lämpiävät ilmojen mukana. Rantakaduilla silmä ja mieli lepäsi: Illan hämärtäessä lamput syttyvät, ihmiset kuljeskelevat - lenkkeilijät, eläkeläiset, skeittaajat, naamioituneet jengit, pikkulapset sulassa sovussa.

Valitsin keskiviikkopäiväksi pelkkiä taidekursseja - eikä niitä mahdukaan kuin kaksi päivään, kolmen tunnin sessiot maalausta ja piirtämistä. Torstai taas on pisin päivä, alkaa leksikografialla (aika sanakirjapainotteista), jatkuu taidehissalla (pääsen tutkiskelemaan hutkiskelemaan jotain Bordeaux'n taideaarteista / monumenteista), ruokatauon jälkeen rautaisannos kääntämistä: Version anglais ja Thème anglais. Peräkkäiset tunnit täyttä asiaa pienine yksityiskohtineen. Jostain pamahti ryhmä melkein puolilleen amerikkalaisia ja irlantilaisia vaihtareita, kun ekalla lukukaudella oli mun lisäkseni yksi britti. Opettajilla on ainakin hauskaa tehdä galluppeja ja testata porukan kielikorvaa, ja pidän ryhmien ilmapiiristä. Ranskalaistenkin kanssa vois jutskata enempi. Tapasin heitä viime viikon Kino-sessionissa, jokakuukautisessa amatöörifilmien katselmuksessa (pidän tästä yritteliäisyydestä elokuvan saralla).

Cinémassa luennoitsijat ovat nuoria ja innostuneita herroja, sitäkin tekis mieli opiskella lisää, mut en taida keretä. Tosin voihan sinne luennoille mennä kirjautumattakin. Tykkään myös kovasti Arts de spectacle : Théâtren väestä ja ohjauksesta. Oikeestaan joka puolella on hyvin anteliasta ja avuliasta väkeä, niin että on mutkikasta valita vaan parhaat päältä.

Vieläkin on urheilukursseille menemättä! Aina on ollut jotain ihme väsytystä, myöhästymisiä, kokeiltavia kursseja. Olin kyllä pihalla lukuvuoden alussa, mut olen kyllä edelleenkin.

Mut keskittymistä.