Ce n'est pas le temps de l'écriture mais pourtant il l'est. Aamun kirjoittaminen vielä sujui. Kävimme piknikillä. Ennen sitä piipahdin Sécurité socialessa viemässä feuille de soins -lomakkeet ; Uskomattoman vaivaton asiointi, helpoin tähänastisista Ranskassa. Vastaanottoherra änkytti. Hymyilimme toisillemme, ymmärsimme toisiamme.
Aurinko paistoi ja ilma paahtoi lämmöllä, joka lupaili ukkosmyräkkää. Juteltiin kielistä ja sain laulaa Loitumaa. Viini lämpeni hiekan povessa. Ihoni tuntuu nyt hauraalta, etelän auringon alla, vaikka puin päälleni beduiinihuivin (sen pitäisi olla pellavaa, villaa, ehkä musliinia viilentääkseen, varjostaakseen paremmin). Vapunalus taitaa lämmittää enemmän kuin Suomessa.
Palatessani Garonne oli ennennäkemättömän alhaalla, vaikka vasta eilen se virtasi reippaasti lähellä sillankaaria ylävirtaan päin. Nousuvesi, laskuvesi, täysikuu vaikuttaa. Rantakaduille oli ankkuroitunut sotilaslaiva, jonne pääsi tutustumiskäynnille. Sillan edustalla odotteli sisämaahan matkaavan AirBus 380:n runko. Miroir de l'eaun ympäristö täynnä väkeä. Puissa kukkia. Suihkulähteet. Risteileviä suuntia, kiireettömiä askeleita, katseita, puhetta. Kuljen elämän läpi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Hei!
VastaaPoistaFacebookin kautta päädyin tänne blogiisi. Ihanaa seurata itsereflektointiasi (kamala sana) ja sitä prosessia, jonka kautta omaksut uutta kulttuuria. Ja on myös mahtavaa lukea kaikista matkoista, joita olet ehtinyt tehdä. Itsekin olen tällä tietoa lähdössä Ranskaan pariksi kuukaudeksi kesätöihin ja olen jo kieli pitkällä tutkaillut SNCF:n sivuja ja miettinyt, missä kaikkialla käyn sitten vapaapäivinä...
Hauskaa loppukevättä!
t.Eeva Liègen kielikurssilta
Moikka Eeva! Kuule, just ajattelin tänään tai eilen keitä pitää nähdä sitten kun teen tutustumismatkan Helsinkiin... :) Kerro vaikka viestillä, mihkä menet ja mitä tekemään! Vinkkejä saat, jos vaan haluat.
VastaaPoistaKiva kuulla, että blogista on joillekin iloa!
A très bientôt. :)